Arvoisat juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat

Vaikka kansantalouden tila näyttää tällä hetkellä valoisammalta kuin jokin aika sitten, kenellekään maailman menoa seuraavalle ei varmasti ole epäselvää, että suomalainen yhteiskunta on lähivuosina monien vakavien haasteiden edessä.  

Kehittyvien maiden kuten Kiinan, Intian ja monen muun maan nousu on käytännössä tarkoittanut niin sanotun tuotannollisen toiminnan ja siihen sidoksissa olevien työpaikkojen siirtymistä kiihtyvällä vauhdilla näihin maihin. Maailmantalouden rakenteet ovat nopeassa muutoksessa, jota internetin ja muun viestintäteknologian räjähdysmäinen kehitys entisestään kiihdyttää. Viennistä riippuvaa Suomen taloutta tämä muutos kolhii erityisen voimakkaasti.   

Suomi on Euroopan nopeimmin harmaantuva maa.  Vaikka harmaus sinällään on myös tietyllä tapaa charmanttia, ikävä tosiasia on, että suurten ikäluokkien siirtyminen lähivuosina eläkkeelle muuttaa niin sanottua huoltosuhdetta radikaalisti huonommaksi. 

Ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi Suomi on muiden kehittyneiden teollisuusmaiden kanssa sitoutunut toimenpiteisiin, jotka koettelevat monin tavoin energiahuoltomme ja nykyisen elinkeinoelämän rakenteita. Öljy ja monet muut nykyisen elintasomme kannalta keskeiset luonnonvarat ovat lähivuosina ja vuosikymmeninä entistä vaikeammin saatavissa olevia ja suhteellisesti kalliimpia hyödykkeitä. 

Viime vuosikymmenen lopun talousmyrskyn ja rakenteellisten seikkojen johdosta julkinen talous on Suomessakin reilusti alijääminen.  Vaikka Suomen tilanne ei ole yhtä vakava – ainakaan vielä - kuin monissa muissa euromaissa, ei meillä tietenkään ole varaa sulkea silmiämme niiltä huolestuttavilta valtiontaloutemme kestävyysennusteilta, joita valtiovarainministeriö ja taloudelliset tutkimuslaitokset ovat viime aikoina esittäneet. 

Eli lyhyesti : 

Tarvitsemme uutta työtä.

Tarvitsemme parempaa kilpailukykyä. 

Tarvitsemme parempaa työn tuottavuutta.

Tarvitsemme ratkaisuja ympäristöongelmiin ja energian kallistumiseen. 

Ja ennen kaikkea tarvitsemme uusia innovaatioita. 

Hyvät juhlavieraat 

Edellä sanottu huolenaiheiden ja tarpeiden luettelo ole tarkoitettu masentamaan, vaan korostamaan ja alleviivaamaan Per Brahe ICT Keskuksen työn tärkeyttä.  Tässä laitoksessa tehdään töitä juuri niiden asioiden kanssa, jotka ovat suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta ydinkysymyksiä.

Viestintäministerinä tiedän, että viestintäteknologian – ict – oikealla soveltamisella voidaan löytää merkittäviä ratkaisuja kaikkiin edellä mainitsemiini ongelmiin. Itse asiassa meidän on turha kuvitella, että selviäisimme niistä ja pystyisimme säilyttämään nykyisen hyvinvointimme ilman ict:n nykyistä huomattavasti tehokkaampaa hyväksikäyttämistä kaikilla yhteiskunnallisen elämän tasoilla sekä julkisella puolella että yksityisissä yrityksissä. 

Työn tuottavuuden kasvusta, joka Suomessa viime vuosikymmenen alussa oli vielä erittäin hyvä, liki puolet selittyy ict- käyttöönotolla.  Saksassa konepajateollisuuden innovaatioista 80 prosenttia innovaatioista liittyy ict:n hyödyntämiseen. Ympäristön kannalta ict on ongelma – sen osuus maailman hiilijalanjäljestä kasvaa lähivuosina 4 prosenttiin – mutta se on myös ratkaisu, sillä sen oikealla käytöllä hiilijalanjälkeä voidaan muilla sektoreilla vähentää siten, että kokonaisvähennys on yli 15 prosenttia. Vain eräitä esimerkkejä mainitakseni. 

ICT ja sen käytön tehostamiseen tähtäävä tietoyhteiskuntapolitiikka on vahvasti esillä lähes kaikkien teollisuusmaiden ja merkittävien taloudellisten yhteistyöorganisaatioiden poliittisissa ohjelmissa.  Näin on myös Suomessa. Hallituksen Euroopan mittakaavassa kunnianhimoisin laajakaistaohjelma tuo kotitalouksille ja yrityksille tarjolle 100 megan yhteydet vuoteen 2015 mennessä.  Johtamani laaja Arjen tietoyhteiskunta-asioiden neuvottelukunta on puskenut omalta osaltaan eteenpäin sähköistä asiointia ja osallistumista, koulutustointa, verkkolaskutusta, sähköistä tunnistamista ja julkisen tiedon avaamista innovatiivisen uuden yritystoiminnan käytettäväksi. 

OECD:n ja EU:n tilastojen ja useiden tutkimuslaitosten mukaan Suomi on maailman johtavia tietoyhteiskuntamaita.  Kuten varmasti kaikki tiedämme, kehityksen tempo on tällä alueella erittäin nopea, mistä syystä meidän on tehtävä jatkossa töitä entistäkin ponnekkaammin, jos mielimme säilyttää asemamme. 

Hallitus antoi eduskunnalle viime marraskuussa selonteon 

” Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011 – 2020 ”. Selonteossa on määritelty tulevien vuosien tavoitteet tietoyhteiskunnan kehittämiseksi ja tarvittavat toimenpiteet niiden saavuttamiseksi.  Laajaan asiantuntijavalmisteluun perustuva selonteko kymmenine toimenpide-ehdotuksineen on hyvä pohja seuraavan hallituksen ja eri ministeriöiden tietoyhteiskuntatyölle.  

Hyvä juhlaväki. Hyvät työtoverit. Omasta ja valtioneuvoston puolesta onnittelen juhlivaa keskusta ja toivotan sille menestyksekästä tulevaisuutta. Mielenkiintoisista haasteista ei tule olemaan puutetta.