Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisat veteraanit, hyvä juhlayleisö,

Viime maanantaina vietettiin Suomen historian erästä merkittävää muistopäivää. Suomen itsenäisyys joutui todelliseen koettelemukseen seitsemänkymmentä vuotta sitten 105 päivää kestäneessä Talvisodassa. Maamme oli itsenäistynyt vain kaksi vuosikymmentä aikaisemmin, mutta siitäkin huolimatta kansallinen yhtenäisyys oli tiivis ja tahto puolustaa omaa maata oli voimakas. Sodassa suomalaiset osoittivat periksi antamattoman luonteensa ja itsenäisyys turvattiin. Tänä päivänä tuo luonteen piirre on edelleen voimissaan ja myös maanpuolustustahtomme on säilynyt korkealla tasolla.

Yhä harvemmalla nuorella on enää isovanhempia, jotka kertoisivat lapsenlapsilleen sodan ajasta ja sodan jälkeisen yhteiskunnan rakentamisesta.  Te sotiemme veteraanit kannoitte raskaimman taakan isänmaamme puolustamisessa. Urheasti maamme itsenäisyystaisteluun osallistuivat myös Lotat ja nekin suomalaiset, jotka jäivät kotirintamalle huolehtimaan lapsista ja vanhuksista.   Velka, jonka olemme silloisille sukupolville, on mahdoton takaisin maksettava. Kunnioitusta ja arvostusta tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa veteraaneille osoitetaan. Siksi haluaisin kehottaa teitä nuoria, jotka olette täällä tänään itsenäisyyspäiväjuhlaa viettämässä, keskustelemaan heidän kanssaan jotka nuo kovat ajat kokivat. Heidän kokemuksiensa kuuleminen saa varmasti arvostamaan nykypäivän turvaa ja rauhaa entistä konkreettisemmalla tavalla. Teillä arvon veteraanit n paljon hiljaista tietoa, jota voi vain olla heillä, jotka ovat sotien ajan henkilökohtaisesti kokeneet.

Vaikka aika, jolloin itsenäisyytemme oli uhattuna, tuntuu kaukaiselta menneisyydeltä, onhan talvisodan syttymisestä jo seitsemänkymmentä vuotta, on keskuudessamme edelleen ihmisiä, jotka joutuivat nuo ajat kokemaan. He turvasivat meille jälkipolville maan, jossa olemme rauhassa saaneet kasvaa ja asua. 

Arvoisat kuulijat,

Vastikään julkaistun erään brittiläisen tutkimuksen mukaan Suomi on maailman vaurain maa. Tutkimuslaitoksen 104 maata kattanut vertailu huomioi taloudellisen hyvinvoinnin ohella myös esimerkiksi vakautta, terveyttä, demokratiaa ja onnellisuutta. Hyvinvointia mitattiin ottamalla huomioon kansantalouden rakenteet, yritteliäisyys ja innovaatiot sekä demokraattisten instituutioiden toiminta. Mittariin vaikuttivat myös kansalaisten vapaudet ja heidän sosiaalinen pääomansa.

Suomi sijoittui kolmen parhaan vertailumaan joukkoon vertailtaessa koulutusta, turvallisuutta ja hallintoa. Suomen menestystä tutkimuksessa selitti suoriutumisen tasaisuus: maamme oli kaikissa vertailun yhdeksässä kategoriassa kymmenen parhaan joukossa. Esimerkiksi onnellisuusvertailussa suomalaiset olivat maailman toiseksi onnellisin kansa.
Myös muut Pohjoismaat menestyivät mittauksessa. Ruotsi sijoittui kolmanneksi, Tanska neljänneksi ja Norja viidenneksi. Pohjoismainen hyvinvointimme on maailmalla tunnettua.

Tällaisille vertailuille ei pidä antaa liian suurta arvoa, mutta ehkäpä tämä tutkimus on hyvä muistuttamaan meitä siitä, että vaikka edelleen maassamme on paljon köyhyyttä ja eriarvoisuutta, on meillä silti joissain asioissa onnistuttu parantamaan yhteistä hyvinvointiamme. Me Suomessa elämme oikeusvaltiossa, jossa demokraattisesti valitsemme oman kansamme edustajat, maamme on turvallinen ja vakaa sekä yhteiskuntamme huolehtii monin tavoin jäsentensä terveydestä ja hyvinvoinnista.

Hyvät kuulijat,

jokaisella maalla on oma tapansa juhlia itsenäisyyspäivää. Toisissa maissa itsenäisyyspäivänä mennään piknikille syömään, toisissa järjestetään ilotulitus ja kulkueita. Meille itsenäisyyspäivä on harras ja arvokas juhla, sillä muistaessamme maamme itsenäisyyttä muistamme myös ne uhraukset, joita sen eteen jouduttiin tekemään. Meidän juhlassamme korostuu se, että itsenäisyytemme hinta on ollut sota, ja päivään liittyy siis paljon surua ja haikeuttakin.

Mutta samalla kun kunnioittaen muistamme niitä, jotka ovat maamme itsenäisyyden puolesta uhranneet paljon, on meillä kaikki syy juhlia maamme itsenäisyyttä myös ylpein ja toiveikkain mielin.  Sillä itsenäisyytemme eteen tehdyt uhraukset eivät olleet turhia, vaan niiden ansiosta Suomi on se vapaa ja menestyvä maa, minkä tänä päivänä tunnemme.  Vaikka te tämän päivän nuoret ette onneksi ole joutuneet kasvamaan sodan tuskan ja epävarmuuden keskellä, niin se on vaikuttanut suuresti teidän 2000-luvun nuortenkin elämään. Sillä Suomi on erinomainen paikka kasvaa ja asua: meillä on kansainvälisestikin tunnustettu laadukas koulujärjestelmä, vakaa ja luotettava yhteiskunta ja turvatut perusoikeudet. Kukin sukupolvi saa vuorollaan tämän arvokkaan perinnön hoidettavakseen, mutta tärkeintä on, että oikeus hyvinvointiin säilytetään myös tuleville sukupolville, lapsillemme ja lapsenlapsillemme.

Tästä hyvinvointiyhteiskunnasta on meidän tehtävämme huolehtia.  Nyt käsillä oleva taantuma ei saa johtaa suomalaisen yhteiskuntamallin romuttumiseen. Ikärakenteemme muutos ja eläköityminen tekevät tehtävämme tässä tilanteessa entistäkin vaikeammaksi. Näihin haasteisiin vastaaminen vaatii kansallista yhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä hyvinvointimallimme turvaamiseksi. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta kansainvälisen taloussuhdanteen kääntyessä jälleen kasvuun pääsemme ensimmäisten joukossa siihen mukaan. Te nuoret olette omalla panoksellanne tulevina vuosina rakentamassa huomisen suomea. Hyvä koulutus on paras lahja, jonka yhteiskunta voi teille lahjoittaa. Teillä jokaisella on oma paikkanne yhteiskunnassamme. Koulutuksen avulla jokaisella teistä on mahdollisuus rakentaa elämänne pitkospuut. 

Arvoisat kuulijat,

Keskuudessamme on yhä kymmeniä tuhansia sotainvalideja ja veteraaneja. Sotiemme veteraanien rivit harvenevat ja toisaalta vaativaa hoivaa ja hoitoa tarvitsevia on yhä enemmän. Niin veteraaneilla kuin muutenkin vanhusväestöllä on oikeus hyvään hoitoon. He ovat oman osansa tehneet, nyt on meidän nuorempien sukupolvien vuoro taata heille hyvät palvelut ja turvallisen vanhuuden.

Aikakaudet vaihtuvat, maailma muuttuu ympärillämme. Itsenäisyyspäivän arvo on muistuttaa kuinka kallis asia on itsenäisyys. Muistuttaa kuinka tärkeä asia on suomalaisten rakkaus omaa isänmaatamme kohtaan.
Suomalaiset arvostavat maamme itsenäisyyttä! Tämä arvostus käy läpi sukupolvien, se ei tunne ikärajoja. Harva asia on enää nykypäivän Suomessa sellainen, jonka voi sanoa yhdistävän isät ja pojat, äidit ja tyttäret. Mutta itsenäisyys ja sen juhlimiseen pyhitetty päivä on yksi niistä!

Tänä päivänä me suomalaiset hiljennymme pohtimaan omaa historiaamme - suhtaudumme itsenäisyyteemme kiitollisin, hartain, mutta ylevin mielin.

Haluan toivottaa teille kaikille hyvää ja harrasta itsenäisyyspäiväjuhlaa!