Arvoisat juhlavieraat,

Tänä syksynä tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Nokelan koulu eli nykyinen Lintulammen koulu aloitti toimintansa. Moni ei tuolloin varmasti osannut kuvitellakaan, millainen menestystarina ja yhteiskunnallinen vaikuttaja tästä opinahjosta kehittyisi. Menneiden vuosien varrelle on mahtunut paljon. 

Oman oppitieni aloitin täällä Nokelan kansakoulussa. Ehdin neljä vuotta kulkea koulutaivalta täällä. Oma ikäluokkani oli viimeinen, joka pyrki oppikouluun. Esa ja Ritva… Ritva oli luokanopettajani ja Esan johdolla ensimmäiset kokemukset englanninkieleen…

Minulla on suuri ilo ja kunnia tuoda paitsi viestintäministeriön myös koko valtioneuvoston tervehdys ja onnittelut 50-vuotiaalle Lintulammen koululle. On hienoa saada osallistua tärkeään juhlaanne.

Hyvät naiset ja miehet, tytöt ja pojat,

Perusopetus on yksi keskeisimmistä kuntapalveluista. Suomalaiseen perusopetukseen panostaminen on paras sijoitus tulevaisuuteen. Voimme varmasti kaikki yhtyä siihen, että Suomen tulevaisuus luodaan innovatiivisen opetuksen kautta nimenomaan perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa.

Erilaisissa vertailuissa ja tutkimuksissa suomalaisen peruskoulujärjestelmän on todettu toimivan erinomaisesti. Pisa-tuloksissa olemme useampaan otteeseen tehneet piste-ennätyksiä. Tästä voimme olla erittäin ylpeitä. Hyvää peruskoulua ja opetusta ei saa pitää itsestäänselvyytenä, vaan hyvät tulokset on ansaittava joka päivä maamme luokkahuoneissa uudestaan. 

Katse on suunnattava eteenpäin ja huolehdittava hyvän opetuksen laadun edellytyksistä ja kehittämisestä myös tulevaisuudessa. Perusopetuksen pitää elää ajassa. Tavoitteenamme on kehittää perusopetusta niin, että se entistä paremmin vastaa erilaisten lasten ja nuorten tarpeisiin. Ja niin, että koulu edistäisi nykyistä paremmin heidän hyvinvointia. 

Maailma on muuttunut ja muutokset heijastuvat myös lasten ja nuorten elämään. Lasten arki koulussa on muuttunut vaativammaksi: omaksuttavan tiedon määrä on moninkertaistunut ja koulutuksesta on tullut elämässä menestymisen perusedellytys. Lasten ja nuorten arvomaailmaa muovaavat kodin ja koulun lisäksi yhä enemmän nuorisokulttuuri, media ja internet. Yhteisöllisyys ja yhteisvastuu eivät enää ole itsestäänselvyyksiä. Näiden muutosten seurauksena myös kouluun kohdistuvat odotukset ovat kasvaneet ja moninaistuneet. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää toimia kouluissa, mutta koulu ei voi yksin niihin vastata. Vanhempien ja lähiyhteisön aikuisten tukea tarvitaan. 

Kirjassa, johon on kerätty lasten ajatuksia maailmanmenosta, eräs kuusivuotias poika sanoo: "Aika on keksitty siksi, että voi olla kiire." Onko näin? Pitäisikö tahtia hidastaa? Tarvitsevatko lapsemme ja nuoremme enemmän aikaa? Kun arvopohdinnassa löydämme arvot, joita yhteiskunnassa tulee tukea, on tekojen aika. On välittämisen tekojen aika. Välittämiseen kuuluu niin ihmisten turvallisuudesta huolehtiminen kuin lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Kaikki keinot, joilla voimme edistää toinen toisistamme välittämistä, on otettava käyttöön. Välittäminen lähtee meistä kaikista. 

Hyvät kuulijat,

Jokelan ja Kauhajoen tragedioiden yhteydessä puhuttiin paljon internetin roolista lasten ja nuorten elämässä. Aiheeseen onkin tartuttu hanakasti erityisesti silloin kun joku on mennyt pieleen. Tämä osoittaa sen, että keskustelua internetin merkityksestä ja sen käytön etiikasta tulisi käydä enemmän. Lasten ja nuorten mediafoorumin tehtävänä on herättää tätä keskustelua sekä tuoda myös esiin niitä mahdollisuuksia, joita tietoyhteiskunnan kehittyminen lapsille ja nuorille suo.

Lapset ja nuoret ovat yhä enemmän yhteydessä toisiinsa ja ulkopuoliseen maailmaan erilaisen teknologioiden ja päätelaitteiden välityksellä. Yhä pienempien lasten on pystyttävä hallitsemaan alati muuttuvaa mediaympäristöä. Tämä asettaa erityisiä haasteita mediakasvatukselle. Koulujen rooli tässä työssä on tärkeä. Tietokoneiden ja internetin käyttötaidot sekä medialukutaito ovat nyky-yhteiskunnan kansalaistaitoja, jotka opittava jo varhaisessa vaiheessa. Reilun ja tasapainoisen tietoyhteiskuntakehityksen kannalta on tärkeää, että kukaan ei tipahda kehityksen kyydistä. 

Tällä hetkellä suomalaiset lapset ja nuoret käyttävät tieto- ja viestintäteknistä osaamistaan pääosin kaikkialla muualla paitsi koulussa. Koulu ei välttämättä tarjoa nuorille samoja mahdollisuuksia osallisuuteen kuin mitä virtuaalimaailma tekee. Virtuaalimaailma ei useimmille nuorille ole arkielämän korvike, vaan sen luonnollinen ja hyvinkin todellinen jatke. Internet mahdollistaa nuorille aktiivisen osallistumisen ja yhteisöllisyyden, se tarjoaa välineitä toteuttaa itseä, olla innovatiivinen ja luoda uutta. Näiden mahdollisuuksien hyödyntämättä jättämiseen ei koulumaailmalla mielestäni enää ole varaa.

Jatkossa koulutuksen tarpeita on tarkasteltava sekä opettajien että oppilaiden näkökulmasta. Opettajille on annettava tukea ja koulutusta pedagogisen osaamisen kehittämiseen, jotta he pystyisivät paremmin hyödyntämään tietoteknisiä ratkaisuja osana opetusta. Laadukkaat digitaaliset opetusmateriaalit ja – sisällöt madaltavat opettajien kynnystä teknologian hyödyntämiseen ja lisäävät opiskelijoiden mahdollisuuksia uudenlaisiin tapoihin oppia. Näin ollen niiden kehittämiseen on panostettava. Säännöllisin väliajoin on myös kysyttävä oppilailta, miten he toivoisivat opetusta kehitettävän. 

Lisäksi kouluilla tulisi olla käytössä riittävä määrä opiskeluun tarvittavia koneita ja laitteita. Kansallisella laajakaistapolitiikalla varmistamme riittävien yhteyksien saatavuuden. Mutta tieto- ja viestintäteknologioiden opetuskäytön tehostaminen edellyttää ennen kaikkea koulukulttuurin voimakasta kehittämistä ja jopa koulun rakenteiden muutosta. Uskon, että Suomella on tähän työhön eriomaiset edellytykset. 

Jotta voisimme vastata paremmin edessä oleviin haasteisiin, liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt yhteistyössä opetusministeriön ja Opetushallituksen kanssa "ICT opetuksessa" -hankkeen. Hankkeen tavoitteena on luoda uusia keinoja ja toimintamalleja tieto- ja viestintäteknologian tehokkaammaksi hyödyntämiseksi opetuksessa ja opiskelussa – kaikkialla Suomessa. 

Visionamme on yhteisöllinen ja viestinnällinen koulu, jossa tieto- ja viestintätekniikka ja sähköinen media ovat luonteva osa kaikkien koulujen opetusta ja opiskelua. Tavoitteenamme on, että vuonna 2011 Suomen kouluilla on levitettävissä olevia innovatiivisia toimintamalleja ja käytänteitä. Suunnan tulee olla kohti Euroopan kärkeä tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisen median hyödyntämisessä, opetuksessa ja oppimisessa. Tähän työhön tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä – meitä kaikkia. 

Arvoisat ystävät,

Monet vanhemmat pohtivat tällä hetkellä, miten omia lapsia voisi tukea paremmin. Pitäisikö rajoittaa netissä surffausta ja kieltää väkivaltaiset tv-ohjelmat kokonaan? Pitäisikö kannustaa tietokoneen ääressä istumisen sijaan muihin harrastuksiin? Vanhemmat tarvitsevat nyt erityisen paljon tukea kasvatustyössään ja se on yksi niistä asioista, joihin päätöksentekijät voivat vaikuttaa. Tarvitaan paljon enemmän matalan kynnyksen perhetukea. Sellaista, jossa vanhempi voi kysyä vaikka vain yhden pienen neuvon. Yksi vastaus tähän ovat toimivat perhekeskukset. Myös ihan kotiin asti annettavaa tukea pitää lisätä. 

Mielestäni on erittäin tärkeää, että myös vanhempien osaamista ja ymmärrystä internetistä ja sen käyttötavoista lisätään. Vanhemmilla täytyy olla jonkinlainen käsitys siitä, mitä lapset verkossa puuhaavat, mitä kaikkea kivaa siellä voi tehdä, ja myös, mitä riskejä ja uhkia sen käyttöön liittyy. Tulemmekin liikenne- ja viestintäministeriössä kiinnittämään erityistä huomiota vanhempien tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämiseen. 

Haasteenanne on myös pohtia millaista johtajuuteen liittyvää osaamista tarvitaan, jotta tulevaisuuden koulu voi toteutua – kaikille ja kaikkialla Suomessa! Kuntien opetustoimen sekä rehtorien rooli muutoksen johtamisessa on keskeinen. Monissa kunnissa onkin jo tehty arvokasta pitkän linjan kehittämis- ja strategiatyötä. Koulumaailman innovaatioiden jalkauttaminen ja teknologisen ympäristön luominen ja ylläpito vaativat kunnilta ja kouluilta osaamista ja investointeja. On hienoa huomata, että niin monessa kunnassa tämän osaamisen merkitys ja investointien kannattavuus on ymmärretty. 

Osallisuus on tärkeä elementti kaikessa hyvän yhteiskunnan kehittämisessä. Kokemus siitä, että on ollut mukana osallistumassa, vaikuttamassa ja kantamassa vastuuta, vahvistaa aina sekä yhteisöä että yksilöä. Kun mahdollisimman moni on tekemässä yhteistä tulevaisuutta, sitä parempi siitä tulee. Se ehkäisee myös vieraantumisen kokemusta. Kouluissa, joissa on yhdessä tekemisen ja vaikuttamisen toimintakulttuuri, viihdytään paremmin, kiusaamista ja ristiriitoja on vähemmän, tilat ja välineet pysyvät paremmassa kunnossa. Uskallan sanoa, että silloin siellä opitaan joitain sellaista vuorovaikutuksellista pääomaa, jota jokainen meistä tarvitsee läpi elämänsä. 

Lasten ja nuorten pitää voida kasvaa maailmassa jossa he voivat luottaa itseensä ja muihin. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten aikaa – vanhempien, opettajien ja muiden läheisten – voidakseen hyvin ja kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. 

Täällä Lintulammen koulussa on tehty arvokasta työtä nuorten kasvun tukemiseksi ja arjen valmiuksien antamiseksi tulevaisuutta varten. Siinä on onnistuttu. Hyvää työtä tulee jatkaa. Se on monen nuoren tärkein lahja, jonka voi koulultaan saada. Näillä sanoilla haluan toivottaa vielä kerran onnea ja menestystä Lintulammen 50-vuotiaalle koululle, sen opettajille ja henkilökunnalle, oppilaille ja vanhemmille!