Puhelinlangat rullalle

Päiväys 06.03.2008, 14:44

Useat kansalaiset ovat esittäneet huolensa lankapuhelinverkon alasajon vuoksi. Monia askarruttaa puhelin- ja nettipalvelujen saatavuus jatkossa luotettavasti ja tarvittavalla nopeudella, mutta osaa myös vanhemman ikäluokan pärjääminen. Hylätäänkö syrjäseutujen asukkaat kakkosluokan tietoyhteiskuntakansalaisiksi? Kuka välittää ikäihmisistä, joille matkapuhelimen käytön omaksuminen voi tuntua mahdottomalta? Miten tällaisia päätöksiä voidaan tehdä - eikö kaikkien kansalaisten kuitenkin pitäisi olla tasavertaisia?

Kyseessä ei kuitenkaan ole kiusanteko tai luokittelu tärkeisiin kaupunkilaisiin ja ei-tärkeisiin maaseudun asukkaisiin. Olen täsmälleen samaa mieltä kuin lukuisat huolestuneet kansalaiset: kaikilla on oltava saatavilla tarkoitukseen sopiva nettiyhteys asuinpaikasta riippumatta. Kaikilla on samaten oltava mahdollisuus luottaa palveluiden toimivuuteen ja helppokäyttöisyyteen iästä riippumatta.

Nykyinen laki antaa teleyhtiöille mahdollisuuden tarjota viestinnän peruspalvelua (yleispalvelua) muunkin kuin lankapuhelinverkon välityksellä. Tämä ei tietenkään anna perustetta heikentää olemassa olevaa palvelua. Päinvastoin, mielestäni yksi oleellisimmista kysymyksistä tietoyhteiskunnan kehityksessä on eteenpäin meno ja laadun paraneminen. Emme halua uutta tekniikkaa vain sen itsensä vuoksi. Tavoitteena on aina oltava parannus vanhaan.

Siksi pidänkin ensisijaisena, että ennen kuin lankapuhelinpalvelun tarjonta yhdellekään asiakkaalle lopetetaan, hänelle tarjotaan korvaavia matkapuhelin- ja laajakaistapalveluita, jotka kattavat ainakin 12 asetettua ehtoa. Nämä ehdot koskevat mm. sisätilapeittoa, päätelaitteen ja verkon sähkönsaantia, hätäpuheluita, erityisryhmien tarpeita, hyvityksiä ja laajakaistan nopeutta.

Vaikka ensi alkuun huolet saattavat peittää alleen tulevat parannukset monien mielissä, uskon, että pääsemme lopulta kaikkien kannalta hyvään yhteisymmärrykseen. Viisas ja kauaskantoinen tavoitteenasettelu on vain oltava kirkkaana mielessä.

 

alaosa.gif